HK Sininen ja salaattia

Harvemmin tulee makkaraa syötyä, mutta nyt ostin paketin aitoa HK Sinistä - villiä tässä on siis asenne.

Lenkki juustolla peitettynä 200 asteiseen uuniin. Lautaselle  reilusti salattaattia sekä öljyä, balsamietikkaa ja sormisuolaa.

Maistui oiken hyvältä. Salaatti ja makkara olivat hyvin balanssissa.

Riekko vaihe vaiheelta

Riekkometsällä maaliskuussa Enontekiöllä.

Tällä ne elävät. Koivun oksanpäitä linnun kuvusta.

Kivipiirassa pitäisi kai olla jauhinkiviä riittavästi. Kahdelta linnulta löytyi vain neljä - kauniita pieniä taideteoksia.

Valmiina jatkokäsittelyyn eli seuraavaksi rintafileet irti ja rangat pieniksi pataan liemen pohjaksi.

Sydämet, maksat ja puhdistetut kivipiirat sopivat vahvistamaan keiton makua.

Kermainen riekkokeitto. Luotetaan linnun omaan hienoon makuun ei mitään mausteita palsternakan lisäksi.

Muhennettua purjoa ja paprikaa sekä paistettua riekon rintaa paloiteltuna. Lisukkeeksi vielä karkeatekoista pihlajanmarjahilloa.

Kermaista turskaa purjo-linssipedillä

Hämeenlinnan uudessa Goodman-kauppakeskuksessa on valikoimiltaan mainio S-market. Kalatiski on hyvin hoidettu ja tarjolla on ollut pikku yllätyksiä. Ekalla käyntikerralla oli oikein hyvää tuoretta turskafilettä (14 euroa kilo) ja viime kerralla kampelafileitä (11 euroa kilo). Kohtuulliset hinnat verrattuna 35 euron kuhafileisiin.

Tuore turska on todellinen herkkukala - kevyttä ja maukasta - eikä sitä ihan joka kaupassa ole tarjolla.

Pediksi kalalle tehdään purjo-linssi -muhenos. Pilkotaan iso purjo renkaiksi ja haudutetaan voissa. Sekaan kiehautetut punaiset linssit. Haudutetaan vielä viitisentoista minuuttia. Hieman suolaa.

Kalakastikke tehdään tilkasta valkoviiniä ja kermasta. Viinin sijaan voi käyttää myös sitruunan ja limetin mehua. Kalapalat mukaan, hieman suolaa ja haluttaessa hyppysellinen sokeria. Haudutetaan viitisen minuuttia. Ei muuta. Yksinkertaiset, puhtaat maut.
 

Paistettu ahven - keväinen superfood

Tämä ateria oli täydellinen arvostelumenestys. Keväisiä tuoreita meriahvenia ja  selkeitä makuja.

Ahven sopii loistavasti fileenä paistettavaksi. Puolestatoista kilosta suolistettuja kaloja saa vajaat puoli kiloa filettä. Se riittää noin viidelle syöjälle.

Aterian kruunaavat kolme lisuketta: Voinen muussi jauhoisista perunoista.  Kermassa haudutettu purjo-paprika muhennos. Ruukullisella korianteria ja sitruunamehulla maustettu turkinjugurtti.

Perjantain kunniaksi aterian kruunasi chileläinen Castillo de Molina - täyteläisen paahteinen Chardonnay.

Kuivalihaa ja linssejä

Todellista retkiherkkua: kuivattua naudanpaistia ja punaisia linssejä.

Eräretkien ruokavalio sopii ainakin omalla vatsalle hyvin: kuivia hedelmiä, siemeniä, pähkinöitä, kuivalihaa, linssejä, jälkiuunileipää, tummaa näkkileipää, voita, justoa ...

Maukkaan kuivalihan resepti: leikataan naudan paisti puolen sentin viipaleiksi. Asetellaan uunipellille leivinpaperin päälle. Pintaan hieman suolaa ja mausteita maun mukaan. Mustapippuri ja curry sopivat hyvin.
Kiertoilmauuniin yön yli 45 asteen lämmössä, kunnes liha on kuivaa. Lihaa voi sitten saksilla vielä leikellä pienemmiksi paloiksi ja tehdä voipaperiin valmiita nyyttejä. Muutama annos kuhunkin ja maaalarinteipillä paketti kiinni.

Muhennos: liotetaan lihaa vedessä  (ei pakollista) ja haudutetaan linssien kanssa muhennokseksi. Tarkastetaan vielä suola. Ruoka on valmista, kun linssit ovat riittävän pehmeitä.

Kuvan keltainen sävy tulee currystä, jolla lihat oli maustettu.

Paistettu norssi on suurta herkkua

Norssi (eli kuore) on loistava kala. Siinä on miellyttävän mieto maku ja paistettuna sen pehmeä ruoto häviää. Isotkin kalat voi syödä kokonaisina, ruotimatta.

Tuore norssi tuoksuu voimakkaasti kurkulle. Valmistettaessa tuoksu häviää kokonaan. Monenlaiset liotus-, suolaus-, jääkaapissa säilytys- ja etikointiohjeet ovat täysin turhia. Oikeastaan ihmettelen, miten ne ovat aikoinaan edes syntyneet.

Häpeissäni näin jälkikäteen myönnän itsekin aikanaan kärsineeni näistä ennakkoluuloista. 90-luvulla Saimaan Louhivedellä paikallinen isänstä vielä nuottasi ja saaliina oli pääosin kaunista pientä kuoretta. Vaikka tarjolla olisi ollut, en niiden herkullisuutta tajunnut. En edes ymmärrä, mistä tämä ennakkoluulo oli tullut. Vastaavia vääriä uskomuksia ihmisillä on monia kaloja kohtaan. Kaikki suomalainen tuore kala on oikein valmistettuna herkullista.

Kuvassa reilun kokoisia norsseja Porin torilta.

Peratut ja huuhdotut kalat leivitetään ruisjauho-suola -seoksessa.

Paistetaan voissa kullan ruskeiksi ja tarjotaan salaatin tai juuresten kanssa. Turkin jugurtista saa hyvän kastikkeen sekoittamalla muutamaan desiin nipun silputtua tilliä, puolikkaan sitruunan mehu, suolaa ja hieman sokeria.

Punainen kalakeitto

Porin torilta sai tuoretta luonnon kalaa, kuhaa, norsseja (eli kuoreita) ja särkiä.

Kalasoppaan perunoita, sipuleita, kirsikkatomaatteja, reilusti persiljaa, pussillinen pakastekatkarapuja, tomaattimurskaaa, öljyä, pippurirouhetta ja Tabaskoa.

Kalakeiton liemi keitetään puhdistetuista ja huuhdotuista särjistä ja kuhan ruodoista ja nahasta. Suolia ja kiduksia lukuunottamatta kaikki kelpaa ja parantaa makua.

Juurekset keitetään siivilöityyn liemeen. Lisätään tomaatit ja tomaattimurska. Sitten kalapalat ja katkaravut (sinisimpukat sopivat myös oikein hyvin, nyt niitä vaan ei ollut tarjolla) Sopivasti merisuolaa, pippuria ja Tabaskoa sekaan ja lopuksi persilja. Tarkastetaan maku ... suomalainen punainen kalakeitto paikallisista luonnonkaloista eli puillapaisse.

Ehkä jotain kaukaista sukua näille:

Silakkaa !!!

Porin tori taitaa olla Suomen paras paikka ostaa takuulla tuoretta luonnonkalaa nykyisin. Surku tulee,
kun ajattelee Helsingin aneemista toritarjontaa ja samalla muistelee parin vuosikymmen takaisia aikoja, kun  legendaarinen Vihma möi luonnonkalaa Kauppatorilla ja tarinaa tuli taukoamatta.

Silakka on aivan loistava kala. On käsittämätöntä, että niistä jo 90% menee rehuksi tai vientiin.
HALOO suomalaiset.

Tästä se lähtee: kaksi kiloa hopeakylkisiä pyyntituoreita kaloja 7 euroa.

Puolet kaloista ruodottomiksi fileiksi maustekalan valmistukseen  ja loput paistinkaloiksi.

Fileet muutamiksi tunneiksi kypsymään etikka-suola liuokseen: puoli kupillista etikka ja kupillinen vettä, suolaa ruokalusikallinen.

Kolmen sortin maustekastikkeet. Kaikkien pohjaliemi sama: etikkaa ja vettä yhden suhde kahteen ja sokeria pari ruokalusikallista. Kiehautetaan ja annetaan jäähtyä.

1. Porkkanaa ja punasipulia
2. Rouhittua maustepippuria ja punasipulia
3. Lohkottuja limettejä ja mustapippuria

Nyt fileet laitettu joukkoon. Saavat maustua vielä muutaman tunnin.

Loput silakat rapsakoiksi paistettuna salaatin ja jugurtti-tillikastikkeen kanssa. Loistava ateria.

Sorsapata juureksilla

Tässä sorsapataversiossa luotetaan linnun hienoon makuun yhdistettynä perusjuureksiin.

Tarvitaan nyljetty sorsa. Sydän, maksa ja kivipiira kannattaa ottaa mukaan. Lisäksi lanttu, muutama porkkana, punasipuleita, palsternakka ja omena. Maustamiseen mustapippuria myllystä, suolaa ja
kermaa.

Pienitään juurekset reilun kokoisiksi paloiksi. Omena lohkotaan sorsan sisään. Ainekset pataan ja uuniin hautumaan pienelle lämmölle (110 - 120 astetta) kuudeksi tunniksi. Tarkkaillaan välillä ettei kuiva liikaa ja lisätään hieman vettä.

Sorsa pienitään varovasti suoraan padassa ja asetellaan juuresten kanssa lautaselle. Padan kanssa sopii raikas salaatti.

Taivaalliset sinisimpukat

Tämä on yksi lempiruokiani ja reseptikin on matkan varrella hioutunut.

Tarvitaan: kilon pussi sinisimpukoita, puoli pulloa kuivaa valkoniinia, 800 g tomaattimurskaa, kokonainen valkosipuli, puntti persiljaa (2 pikkuruukullista), merisuolaa, chilejä (jos haluaa voimakasta), oliiviöljyä.
Valmistukseen tarvitaan suuri kannellinen kattila.

Puhdistetaan simpukat. Koputellaan ja heitetään avautuneet eli kuolleet pois. Kuoritaan valkosipulin kynnet, murskataan ja kuullotetaan ne (+ chilit) reilussä öljyssä. Valkoviini sekaan ja kuumennetaan täydellä teholla kunnes kiehuu voimakkaasti. Sitten simpukat sekaan. Annetaan hetki olla ja ravistetaan voimakkaasti pitäen kannesta kiinni ja annetaan sitten kypsyä reulut viisi minuutti. Lisätään tomaattimurska ja suola ja annetaan taas kiehua. Lopuksi persiljasilppu  ja kauhaistaan vielä pohjia myöten mutta ei enää jatketa keittämistä. Tarkastetaan vielä suolan määrä.

Nautitaan kokoviljapatongin ja raikkaan kuivan valkoviinin kanssa hyvässä seurassa.

Kilo simpukoita riittää neljälle.