keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Harjus - muistoja ja herkkuruokaa

Harjus on aina harvinainen herkku. Sitä ei kaupasta saa vaan pitää lähteä kirkkaan ja kylmän veden perään pohjoiseen tai tuntureille. Harjusvesien ääreen päästyä kalan saantitodennäköisyys on hyvä rannalta Lottolippaa heittelemällä. Joskus oikeaa paikkaa saa hakea, mutta hyvästä kohdasta saattaa sitten tulla useita kaloja peräjälkeen.

Ruokakalana harjus on todella monipuolinen. Se käy raaka-aineeksi oikeastaan kaikkiin tietämiini kalaruokiin. Kalan fileeraus kannatttaa kuitenkin opetella.

Puolen metrin, kiloinen harjus Inarijärvellä.


Keskikesällä 2005 harjus oli syönnillään Inarilaisen joen varrella. Kalaa tuli joka heitolla kunne tajusi lopettaa


Inarijärven harjuksia. Suurimmat yli 50 cm mittaisia. Suurin saamani oli jo vuonna 1993 pituudeltaan 56 cm.



Ihan tuore tapaus viime viikolta Åren vesillä. Pituus 52,5 cm.


Kalareissulla helpointa on pistää harjukset tikkuun ja paistella nuotiolla.


Harjus on erinomainen kala graavattavaksi. Sipullirenkaiden kera jälkiuunileivällä todellista herkkua.


Åren harjus meni kokonaisena uuniin ilman mausteita. Reilussa 200 asteessa reilut puoli tuntia.
Paistamisen jälkeen kala otetaan irti ruodoista ja maustetaan sitruuna-suola-valkosipuli-öljy -kastikkeella. Lisukkeeksi kypsyvät bataattilohkot samassa ajassa.


Harjusta, bataattia sekä herkkutattikastiketta.


Kuvan aineksista valmistuu itämaistyyppinen harjus-linssi -pata. Inkivääri, valkosipuli, sipuli ja chili kullotetaan aluksi. Sekaan tomaatti ja herjuksen filepalat. Lisätään sopivasti vettä ja haudutetaan linssien kanssa kypsäksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna palautetta