Matsutakekeitto suomalaisittain

Viimeksi kuusi vuotta sitten löytyi Inarista runsaasti matsutakeja (männyntuoksuvalmusta). Sen jälkeen vain muutamia satunnaisesti. Pari kertaa olen aiheesta tähän blogiin postannutkin: Matsutake  ja  Matsutake supervuosi 2014

Nyt näyttää supervuosi toistuvan eikä ole vielä edes syyskuu. 

Matsutekekeitto suomalaisittain valmistuu sienistä, sipulista, kermasta, voista ja suolasta: Kuullotetaan sipulit. Lisätään viipaloitu sieni ja hieman jauhoja. Annetaan muhia. Lisätään kerma ja vetta. Suolaa maun mukaan.

Mausteita ei kannata käyttää, koska ne peittäisivät matsutaken intensiivistä ja parfyymistä tuoksua. 

PS. Japanilainen varmaan itkisi nädessään alla olevan raaka-ainekuvan. Siellä suunnalla kuulemma yksikin pieni sieni voi maksaa satasia. Tähän keittoon niitä meni lähes kymmenen.

 

Vuoden kaksi ensimmäistä

Matsutaken kasvuympäristöä, kuivaa mäntykangasmetsäää

Todistusaineistoa

Perusraaka-aineet: reilusti sipulia ja sieniä

Lopputolos ei kuvana ole makunsa veroinen

Sepelkyyhky - fileet ja keitto

Viime syksynä oli pitkästä aikaa sopiva heti yrittää saada sepelkyyhkyä saaliiksi. Nyt kun uusi kausi häämöttää reilun neljän kuukauden päässä, on mukava palata muistoihin.

Muutaman kymmenen kyyhkyn parvi kierteli lähipeltoja. Ensimmäisessä kuvassa kyyhkyn kuvat eli kaaveet häämöttää oikeassa reunassa. Matkaa sinne on vajaa 30 metriä. Melko pian passiin asettumisen jälkeen kyyhkyjä jo tuli, mutta jäivät kauaksi. Toisesta allosta muutama jäi kaaveiden luo, josta yhden pääsin haulikolla ampumaan.

Keskimmäisessä kuvassa oikea lintu on etualalla.

Höyhenet lähtivät helposti nyppimällä, joten jätin nahkan paikoilleen. Rintafileet paistoimme. Lisukkeena herkkutattikastiketta, uunijuureksia ja puolukkaa. Rangoista ja lopuistra lihoista tuli  neljän annoksen keitto. Yhdestä linnusta siis 6 ateriaa. Oli herkullista!

Täyteläisen lintukeiton ohje löytyy jo aiemmasta postauksesta. Sosekeiton ohje.

Väliyhteenveto

Olen pitänyt taukoa tämän blogin uusien postausten osalta vuoden 2018 alkusyksystä osin siksi, että olen ollut kiinni muutamassa kirjaprojektissa.

Luonnossa kulkemista ja villin ruuan valmistamista olen jatkanut sen sijaan edelleen ahkerasti. Viimeksi Sodankylän Vuotson maisemissa harvinaisen teeren ja metson talvisen latvalinnustuksen merkeissä.

Väliyhteenvetona voin ilokseni todeta, että vanhoja reseptejä vuosilta 2013 - 18 katsellaan edelleen päivittäin ja jokunen lienee saanut pienen klassikon aseman ja maineen. Hidasta sorsapataa on katseltu yli 4 000 kertaaa ja kaikkiaan käyntejä on ollut yli 70 000. Ruokaohjeita löytyy tällä hetkellä 183 kappaletta.

Lupaan lisää ... jossain vaiheessa. Kaikista hienoista Inarin kaloista en ole vielä juttua laittanut. Viime syksyinen kyyhkypaistikin puuttuu, uusia sieniä ja marjojakin piisaa.

Seuraavan kolmen viikon ajaksi lähdemme etätöihin Almeriaan. Saas nähdä löytyykö siletä jotain Villiruokablogin kriteerit täyttävää.

Hyvää vuodenjatkoa kaikille!


Juha