Parasta ruokaa tulee yksinkertaisista aineksista. Ne eivät mausteilla parane.
Kaivelin muutamia taimenkuvia viime vuosilta. Tuli vastaan myös yksi yllätys.
Tämä kala uisteltiin Inarijärveltä pinnasta elokuun lopulla. Pullea, terve ja kauniin punalihainen.
Tässä myöhäisemmän syksyn tumma, kutupukuinen ja hieman koukkuleukainen taimen.
Taimenena tämä kauniin hopekylkinen aikanaan syötiin, vaan taitaapa olla järvilohi!
Ensimmäisen kuvan taimen fileinä. Punaisuus tulee sen käyttämästä luonnon ravinnosta. Merestä saatava luonnon taimen ja lohi ovat väriltään selvästi hailakaampia ja vaaleampia.
Ruotsin Åresta korkealla olevasta pikkujärvestä saatu kultainen ja punapilkkuinen taimen taitaa olla ihan omaa rotuansa.
Tyypillinen Inarin taimen ja rautu (pienempi kala).
Matsutake-toast ja paistettua taimenta. Rapeaksi paistettu nahka on herkullista.
Taimengraavia sinappikastikkeen kera. Taivaallista jälkiuunileivän päällä aamiaiseksi kahvin kera.
Graavia ihan sellaisenaan jälkiuunileivällä. Nam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palautetta