Täyteläinen sorsakeitto

Kahdesta sorsasta ilman rintalihoja saa keiton ainakin kuudelle ruokailijalle.

Nyljetään sorsat. Rintalihat leikataan talteen toista ruokalajia varten. Rangat pienitään ja huuhdotaan kylmässä vedessä puhtaiksi. Sydämet, maksat ja kivipiirat kannattaa ottaa myös talteen. Ne voimistavat keiton makua.

Ruskistetaan sorsapalat pannulla ja pippuroidaan. Kattilaan pari litraa vettä ja lihat kiehumaan hiljakseen 3 tuntia. Jäähdytetään ja erotetaan sormin lihat luista talteen.

Liemi siivilöidään uuteen kattilaan. Sekaan pienitään muutama porkkana, lanttu, perunoita, pari sipulia sekä sorsapalat. Lisäksi puoli pakettia Koskenlaskijaa ja purkillinen kermaa (tai koko paketti Koskenlaskijaa). Keitetään hiljakseen kypsäksi. Suolaa ja pippuria maun mukaan. Tarkastetaan maku ja lopuksi nippu persiljaa joukkoon.

Sorsa, juurekset ja Koskenlaskija antavat keitolle täyteläisen, hienon aromin.
Keiton kanssa tarjotaan vasta leivottua rouheista leipää.

Täyteläinen sorsakeitto

Sorsaa ja salviaa

Taas tehdään onnellista sorsaa.

Kahdesta riittää ruokaa 4 - 8 hengelle. Rintalihat paistetaan uunissa. Loput lihat ja rangat käyvät keiton pohjaksi. Siitä ohje erikseen.

Ainekset: neljä rintaa, pekonia paketillinen sekä salvian lehtiä. Salvia on voimakasta joten reilut 5 lehteä riittää. Suolaa ja pippuria myllystä.

Pekoniviipaleet ladotaan vahvan folion päälle. Kaksi rintaa alle ja salvian lehdet päälle. Pippuroidaan ja suolataan. Toiset rintalihat päälle. Pippuroidaan ja suolataan.

Kääritaaä tiivis pötkö, joka laitetaan 200 asteiseen uuniin 20 - 25 minuutiksi.

Uunista oton jälkeen pötkö saa tekeytyä 5 - 10 minuuttia. Leikkaus sujuu folion läpi.

Kuvan fileet ovat vähemmän kuin roseita. Olivat uunissa 15 minuuttia.

Lisukkeeksi uunissa avopellillä paahdettuja kasviksia: lanttua, bataattia ja porkkanaa. Suppilovahverokastiketta ja raikkaita marjoja, puolukoita, karpaloita tai viinimarjoja.

Tatteja ja juustoa

Tämä sopii alku tai väliruuaksi.

Tatteja, tuoreita tai kuivattuja. Muutama pala aromaattisia ja voimakkaita juustoja. Muhennetaan sieniä pannulla voissa. Sekaan kermaa ja juustpalat. Annetaan edelleen muhia. Maustetaan suolalla.

Tarjoillaan alkuruokakupposista. Itse leivottu rouheinen moniviljaleipä sopii hyvin.
Maukasta ja täyttävää, joten paljoa ei tarvita.

Paistettu riekko ja kasviksia

Paistettua riekkoa, suppilovahveroita ja syksyn kasviksia kahdelle

Peruna, porkkana ja palsternakka höyrytetään tai keitetään varovasti.

Suppilovahverokastike: litra suppiksia puhdistetaan ja halkaistaan sormin. Kuullotetaan hienonnetun sipulin kanssa. Muhitetaan kerman kanssa pienellä lämmöllä. Mausteeksi suolaa.

Nyljetystä riekosta otetaan tähän ruokaan talteen vain rintalihat. Muista rangan osista voi keittää lientä keittoa varten.

Paistetaan suolatut ja pippuroidut huoneen lämpöiset rintalihat mahdolllsimman kuumalla pannulla nopesti.
Vajaa minuutti molemmin puolin. Pienitään muutamaan osaan ja pyöräytetään vielä pannulla.

Lisukkeeksi puolukoita tai muita raikkaita marjoja.

Hidas sorsapata

Heinäsorsa on maukkaimpia riistalintuja. Yksi hieno tapa on valmistaa niistä pitkään haudutettu pata. Kokonaisvalmistusaika kohmeiseksi sulatetusta sorsasta höyhenineen lautaselle on viisitoista tuntia, enemmänkin.

Vuoden pakastuksen jälkeenkin sorsan ilme on yhä hyväntuulinen.

Aloitetaan nylkemällä, paloittelemalla ja puhdistamalla sorsat. Rintalihat leikataan erikseen samoin koivet ja siiven tyngät. Rangat leikataan osiin lientä varten. Sydän, maksa ja kivipiiran lihat otetaan myös talteen.

Rangat pippuroidaan ja ruskistetaan pannulla öljyssä. Niiden kanssa kattilaan laitetaan sisäelimet, pienitty palsternakka ja sipuli. Keitetään hiljalleen muutama tunti, kunnes lihat lähtevät helposti luista irti.

Jäähdytetään ja otetaan lihat talteen.

Valurautapadassa pohjalla on pienittynä kaksi suurta palsternakkaa. Rintalihat ladotaan niiden päälle.

Mukaan laitettu nyt myös porkkanaa ja pari kourallista mustia viinimarjoja.

Pata valmiina uuniin laitettavaksi. Lintuliemi, juurekset (palsternakka, porkkana ja sipuli) ja keiteyt lihat ovat nyt padassa. Karkeaa merisuolaa kourallinen. Myös pippuria voi jauhaa myllystä sekaan.

Pataa on haudutettu pienellä lämmöllä (120 astetta) kannen alla läpi yön. Väri muuttuu vähitellen tummaksi. Nesteen määrää kannattaa tarkkailla.

Tarjoillaan sorsapata perunamuusin ja puolukoiden kera.
Takaan, että tällä reseptillä liha on pehmeää ja herkullista.

Inarijärven kalaa

Inarijärvellä voi saada saaliiksi kaikkia Suomessa tunnettuja lohikaloja: taimenta, järvilohta, rautua, harmaanieriää, harjusta, siikaa ja muikkua. Lisäksi järvessä on ahventa ja haukea ja madetta.

Inarin rautu (yllä) ja harmaanieriä (alla) saatiin uistelamella syvältä, kolmestakymmenestä metristä.

 Inarin taimen rannalta heittämällä saatu.

Harjukset ovat rannalta uistinta heittävän perussaalista. Tikussa pastettuna maistuvat sellaisinaan.

Lintumetsällä

Ruuan hakureissulla lokakuun lopulla Kivijärven maastoissa.
Tämä vuosi on ollut hyvä kanalinnuille koko maassa.

Aamu sarasti, oli tyyntä ja pientä pakkasta. Lintuhavaintoja oli odotettavissa.

Teeret ilmestyivät puihin auringon noustua.

Metso löytyi hakomasta männyssä hakkuuaukean takaa.

Näistä saa monenlaista herkkua talven mittaan.

Linturuokiin palaan myöhemmin ...

Lehtokurppaa, vaniljaista lintukastiketta ja muhennettua lehtikaalia

Elämäni ensimmäinen lehtokurppa. Monta kertaa on lintu lähtenyt metsäreissulla jaloista, mutta liian vikkelänä on jäänyt saamatta. Edes laukausta ei ole ehtinyt ampua. Nyt lintu tuli pienoiskiväärillä lumisesta maasta lokakuun puolivälissä.

Linnun makua on kovasti kehuttu. Nyt päästiin kokeilemaan. Lintu ei ole kummoisen kokoinen, mutta päätimme tehdä siitä väliruuan neljälle. Lisukkeeksi pekonissa muhennettua lehtikaalia, perunaa ja lintukastiketta.

Oman kasvimaan lehtikaali on nyt pakkasen puremana ja lumen jo tultua parhaimmillaan.

Linnusta lähtivät sulat ja höyhenet helposti nyppimällä irti. Lintu paloitellaan. Rinnat ja koivet paistetaan. Rangasta ja sisäelimistä keitetään lientä kastikkeen pohjaksi.

Liemen ohje: Rangat ruskistetaan nopeasti pannulla palsternakan ja yhden sipulin kanssa. Pippuroidaan. Kattilaan puoli litraa vetta, puolikas vaniljatanko ja ainekset kiehumaan. Keitetään hijalleen pari tuntia. Otetaan linnun rangat ja vaniljatanko pois liemestä ja sekoitetaan tasaiseksi. Jatketaan keittämistä. Lisätään lasillinen punaviiniä, muutama ruokalusikallinen voita ja sokeria. Keitetään kokoon hiljalleen kunnes jäljellä on pari desilitraa sakeaa ja tummaa kastiketta.

Lehtikaalin valmistus: pekonisuikaleet (150 g) kattilaan. Ruskistetaan. Pilkottu lehtikaali sekaan hautumaan. Vettä tilkkanen auttaa muhimista. Annetaan hautua kannen alla tunnin verran. Tarvittaessa lisätään hieman vettä ettei kuiva.

Pienet linnunpalat eivät tarvitse kuin pari minuuttia kuumalla pannulla.
Kuvan asetteleu ei ole varmaan ihan oppikirjasta, mutta maku oli erinomainen.
Vaniljainen paksu lintukastike kruunasi aterian.

Riekkokeitto

Villissä ruuassa yhdistyy ruoka-aineiden hankkimismuistot ja ruuasta nauttiminen. Nyt valmistettava riekko on peräisin viime maaliskuulta Enontekijöltä.

Jokaisesta riistalinnusta saa halutessaan kaksi eri ruokalajia. Rintalihat sopivat paistettaviksi tai pataan. Muista lihoista, rangoista ja sisäelimistä saa keittoa tai lientä.

Yhdestä riekosta saa näin neljästä kuuteen annosta ruokaa. Fileet paistettuna riittävät kahdelle ja keittoa riittää kahdesta neljään syöjälle.   

Rangat, koipi- ja siipilihat ruskistetaan pannussa nopeasti. Sekaan yksi palsternakka ja sipuli. Pippuria myllystä. Ainekset sen jälkeen kattilaan, jossa litra vettä. Sekaan myös maksa, sydän ja kivipiiran lihat. Annetaan hiljalleen kiehua muutama tunti, kunnes lihat ovat pehmenneet. Jähdytetään ja otetaan lihat irti luista.

Liemi sekoitetaan tasaiseksi tehosekoittimella. Puoli pakettia koskenlaskijaa, purkillinen kermaa ja tarvittaessa vettä. Lihat sekaan. Lämmitetään kiehuvaksi ja annetaan hautua vielä pienellä lämmöllä. Lisätään suola ja tarkastetaan maku.

Tarjotaan keitto suurilla lautasilla. Persilja antaa makua ja hieman väriä vaalealle keitolle.

Savustettu telkänrinta

Telkkä on mielestäni sukeltajasorsista parhaan makuinen. Johtunee sen kasvispitoisesta ravinnosta. Syötävää ei tosin ole paljoa.

Telkkä kiväärillä sadan metrin päästä ammutuna.

Telkän rintalihat lautasella. Niistä valmistetaan pieni alkuruoka kolmelle: savustettua telkkää, puolukoita ja piparjuurta.

Lihat savustetaan sellaisinaan. Laitoin ne samaan uuniin siikojen kanssa. Kymmenisen minuuttia riittää.

Hieman tummiksi menivät, mutta ei haittaa. Suolaa ja mustapippuria päälle ja folioon hautumaan.

Lihat olivat foliossa tunnin verran. Savun aromi pääsee näin tasaantumaan. Tuoretta puolukkasurvosta. Piparjuurta pursotettuna ja persiljaa.

Salaattia joka aterialla

Kasvikset, hedelmät ja salaatit ovat ruokaa. Liha ja kala ovat lisukkeita. Kun rakentaa ateriansa tällä periaatteella, syö pakostakin terveellisesti.

Salaatti tekee hyvää vatsalle. Raikas salaatti sopii joka aterialle. Alkuruuaksi, pääruuan kanssa tai sen jälkeen.

Villiintyneellä kasvimaallani salaatti menestyi tänä kesänä hyvin. Kerran pari kitkin vesiheinää alkukesästä, jonka jälkeen salaatti pääsi voitolle. Ostin siemenet valmiissa nauhassa, joka oli helppo istuttaa eikä tarvinnut harventaa. Syksy on ollut siitä ihmeellinen, että salaattia voi vieläkin käydä poimimassa.

Silopersiljasta on pieni osa selvinnyt rikkaruohojen seassa. Persilja sopii aina salaatin kanssa. Samoin basilika.

Ruukussa talon seinustalla kasvaneet minitomaatit eivät kummoista satoa anna, mutta saapahan kuitenkin muutaman varmasti kypsän ja makean hedelmän salaattiinsa.

Salaatin perusaineet ovat erilaiset salaatin lehdet, kurkku, tomaatti, paprika ja yrtit. Ainesosat jätetetään reilun kokoisiksi. Salaatti revitään käsin sopivan kokoiseksi.
Yksinkertaisen ja raikkaan salaattikastikkeen saa balsamiviinietikasta, oliiviöljystä ja sormisuolasta. Salaatin voi tehdä suureen kulhoon tai jokaiselle oman annoksen korkeille lautasille.

Perussalaatista saa pääruuan esim. yrttipaistettujen broilerinfileiden, savukalan tai sopivan juuston (feta, hallumi) kanssa. Myös tuore chili, pepperonit, kuivatut tomaatit ja oliivit sopivat joukkoon,

Metso juhla-ateriaksi

Saaliina roikkuu lentoon ammuttu metso. Siitä saa ruokaa suuremmallekin joukolle. Paistetuista fileistä riittää annokset kuudelle. Lopuista lihoista ja rangoista saa reilun lintukeiton.

Riistalinnut säilyvät pakastettuna pitkään. Helposti muutaman vuoden. Ne kannattaa pakastaa suolistettuna höyhenineen muoviin tai alumiinifolioon tiiviisti pakattuna ja teipattuna.

Fileet leikattuna irti. Niiden annetaan lämmetä huoneen lämmössä useita tunteja. Maustetaan myllystä mustapippurilla ja suolalla molemmin puolin.

Paistettaessa valurautapannu reilusti kuumaksi. Käytetään ehdottomasti öljyä. Paistetaan pinnat molemmin puolin kiinni, ruskeiksi muutama minuutti yhteensä. Tämän jälkeen fileet voi laittaa 200 asteiseen uuniin alumiinifoliossa noin kymmeneksi minuutiksi.

Itse toimin mieluummin niin, että leikkaan fileet parin sentin siivuiksi. Paistan ne nopeasti kuumalla pannulla lastalla lihoja pyöritellen. Niiden tulee jäädä sisältä mehukkaiksi ja roseisiksi.

Juhla-ateriaan teimme kaksi eri sienikastikettä. Toisen pakastetuista korvasienistä (jotka ennen pakastamista oli kahteen kertaan keitetty ja huuhdeltu) ja toisen kuivatuista herkkutateista. Yhdelläkin pärjää.

Lohkotut perunat ja porkkanat oli haudutettu pannulla. Lihan kanssa puolukka-kurpitsa hilloa. Yhtä hyvin käy mustaviinimarjahyytelö tai karpalot.

Juomaksi täyteläinen punaviini. Ei kuitenkaan liian voimakas.

Metsästäjän rautu ja taimen

Tatti- ja haperoaika on tältä vuodelta ohi, mutta suppilovahveroita löytyy.
Tämän aterian idea on yhdistää tuoretta kalaa, sesongin sieniä ja perunaa.

Kuvassa on punikkitatteja sekä iso- ja kangashaperoita. Miedon makuiset haperot ovat hyviä. En niitä lajilleen ole tavannut edes tunnistaa. Kala on Inarin taimenta ja rautua. Perunat kaupasta.

Siivutetaan perunat kuorineen ja paistetaan pannussa. Hieman suolaa joukkoon.

Puhdistetaan ja pilkotaan sienet ja pari sipulia. Sipulit pannulle. Kuullotetaan voin kanssa ja sienet joukkoon. Annetaan kypsyä niin, että neste kuivaa. Purkillinen kermaa sekaan. Suolaa ja halutessa hieman musta- tai valkopippuria. Haudutetaan. Lopuksi paistetut perunat sekaan.

Lohipalat paistetaan pannulla voissa molemmin puolin ruskeiksi nahkoineen. Nahka on erityisen hyvää.
Sitruunaa tai limettiä vielä päälle. Raikas salaatti sopii lisukkeeksi.

Ruokajuomana ryhdikäs valkoviini.

Riekkoja

Talvinen riekonmetsästys on mielestäni hienointa mahdollista harrastusta. Saa liikkua aistit valppaana. Talvinen riekostaminen metsäsuksilla jäljittäen on erityisen fyysinen ja jännittävä laji. Seuraavissa kuvissa muistoja vuosien varrelta riekkojen parista.

.... tästä alkaa riekon tie lautaselle ... syksyä odotellessa.