Elämäni ensimmäinen lehtokurppa. Monta kertaa on lintu lähtenyt metsäreissulla jaloista, mutta liian vikkelänä on jäänyt saamatta. Edes laukausta ei ole ehtinyt ampua. Nyt lintu tuli pienoiskiväärillä lumisesta maasta lokakuun puolivälissä.
Linnun makua on kovasti kehuttu. Nyt päästiin kokeilemaan. Lintu ei ole kummoisen kokoinen, mutta päätimme tehdä siitä väliruuan neljälle. Lisukkeeksi pekonissa muhennettua lehtikaalia, perunaa ja lintukastiketta.
Oman kasvimaan lehtikaali on nyt pakkasen puremana ja lumen jo tultua parhaimmillaan.
Linnusta lähtivät sulat ja höyhenet helposti nyppimällä irti. Lintu paloitellaan. Rinnat ja koivet paistetaan. Rangasta ja sisäelimistä keitetään lientä kastikkeen pohjaksi.
Liemen ohje: Rangat ruskistetaan nopeasti pannulla palsternakan ja yhden sipulin kanssa. Pippuroidaan. Kattilaan puoli litraa vetta, puolikas vaniljatanko ja ainekset kiehumaan. Keitetään hijalleen pari tuntia. Otetaan linnun rangat ja vaniljatanko pois liemestä ja sekoitetaan tasaiseksi. Jatketaan keittämistä. Lisätään lasillinen punaviiniä, muutama ruokalusikallinen voita ja sokeria. Keitetään kokoon hiljalleen kunnes jäljellä on pari desilitraa sakeaa ja tummaa kastiketta.
Lehtikaalin valmistus: pekonisuikaleet (150 g) kattilaan. Ruskistetaan. Pilkottu lehtikaali sekaan hautumaan. Vettä tilkkanen auttaa muhimista. Annetaan hautua kannen alla tunnin verran. Tarvittaessa lisätään hieman vettä ettei kuiva.
Pienet linnunpalat eivät tarvitse kuin pari minuuttia kuumalla pannulla.
Kuvan asetteleu ei ole varmaan ihan oppikirjasta, mutta maku oli erinomainen.
Vaniljainen paksu lintukastike kruunasi aterian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palautetta