Suomalaiset metsämarjat on todistettu useissa kansainvälisissäkin tutkimuksissa vertaansa vailla oleviksi terveyspommeiksi.Ne ovat luontaistuotekaupan purnukoita parempaa superfoodia ja ne voi kerätä itse talteen. Talteen niista otetaan vajaat 10% vaikka apuna on yli kymmenen tuhatta ulkolaista marjanpoimijaa.
Luonnonmarjoja syödään keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa. Se on noin 20 grammaa päivässä. Ei kovin monta marjaa.
Muutama lisätieto marjoista vielä kuvien jälkeen.
Marjastaminen on rentouttavaa - suomalaista zenin harjoittamista!
Marjamuistoja Inarijärven saarista:
Lakat ovat parhaimmillaan elokuun alkupuolella.
Variksenmarjojen satokausi on pitkä elokuun alkupuolelta syyskuulle. Olen ymmärtänyt niiden olevan jopa mustikkaa terveellisempiä.
Pohjoisen mustikat ovat suuria ja usein eteläisiä helpommin kerättäviä, koska varvut ovat pienempiä.
Elokuun lopun puolukkaa.
Ulkoasiainministeriö kesäkuussa: Kaiken kaikkiaan ulkolaisia poimijoita tulee Suomeen 14 000.
Suomalaisen työn liitto 22.7: Tyypillinen suomalainen marjanpoimija on yli 60 vuotias nainen.
He eivät poimi marjoja vain velvollisuudesta vaan mukavana harrastuksena: marjanpoiminta oli tutkimuksen mukaan lähes yhtä mieluisa kesäaskare kuin ykköseksi nimetty saunan lämmitys.
Iltalehti 23.7: Omista marjapaikoistaan mustasukkaiset kanta-asukkaat tai maanomistajat ovat jopa usuttaneet koiria poimijoiden kimppuun, puhkoneet marjastajien renkaita tai käyttäytyneet muuten uhkaavasti, pahimmillaan väkivaltaisesti.
Keskisuomalainen 26.7: Ulkomaiset poimijat pelastavat Suomen metsämarjasadon
Keskisuomalainen 28.7: A-hepatiittitartunta on Suomessa harvinainen mutta vuonna 2013 tartuntojen määrä viisinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Tartuntojen syyksi on epäilty ulkomaisia pakastemarjoja, jotka pitäisi aina kuumentaa ennen käyttöä. Mene marjaan – vältä A-hepatiitti, kehottaa Munuais- ja maksaliitto Suomessa tänään, maailman hepatiittipäivänä.
Luonnontuoteyhdistys: Ulkomaisia poimijoita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jos suomalaisten marjastusinnostus hiipuu viime vuosien tapaan.
Suomen luonnonmarjojen sato on varovaisestikin arvioituna 500 miljoonaa kiloa. Hyvinä vuosina reulusti enemmän. Listan kärjessä ovat puolukka (250 miljoonaa kiloa), variksenmarja ja mustikka (kumpikin luokkaa 200 miljoonaa kiloa). Puolukan ja mustikan sadosta otetaan talteen vain 3-10 %.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palautetta