Hirvikeitto - erityisen maukas ja herkullinen

Vuosien pienriistametsästyksen lisäksi viime vuonna tarjoutui tilaisuus päästä ensi kertaa hirviseurueen jäseneksi. Jahtimaina ovat Sodankylän laajat selkoset. Syyskuun 1.-2. päivä olimme kolmen porukalla elämäni ensimmäisessä hirvijahdissa ja jo toisen päivän iltana oli hirvi nurin. Parin vuoden ikäinen sonni ei voinut vastustaa Sepon kutsuääntä eli naakimista.

Ilta oli silloin jo hämärtynyt, eikä hirveä meinannut otsalamppujenkaan avulla löytyä. Pari tuntia  myöhemmin selvisi, että olimme alun alkujaan etsineet sitä liian kaukaa. Koirakin piti hakea avuksi ja pimeässä se tulikin suoraan kaatuneen hirven luo. Se oli itse asiassa paljon lähempänä ampujaa, kuin mistä olimme alkaneet sitä etsiä ja saanut kuolettavan keuhko-osuman jo ensi luodista. Hämärässä voi kaatuneen hirven ohi kävellä kymmenen metrin etäisyydeltä sitä huomaamatta.

Yläkuvassa aamu on valjennut ja hirveä lähdetään vetämään autopaikalle parin kilometrin päähän.

Lopulta lihaakin sain noin 30 kiloa, joten siitä riittää nyt moneksi. Yksi ehdoton suosikki on aina keitto. Tässä se syntyy reilusta kilosta luulihaa - muutama lihallinen nikama ja pieni pala kylkeä. Lihoja keitetään 2 - 3 tuntia, jotta irtoavat luista helposti. Perunan ja sipulin lisäksi keittoon tuli palsternakkaa ja lanttua.

Tässä lopputulosta lautasella. Siivilöityyn keitinliemeen tehty keitto, joka on lopussa vielä maustettu ruukullisella persiljaa. Tässä tapauksessa maustoin liemen kokonaisilla maustepippureilla, antavat hienoa aromia, mutta eivät ole mitenkään välttämättömiä. Pelkkä juureksilla maustunut liha on hienostunutta ja maukasta.

Riekon nylkeminen

Riekkoja on tullut käsiteltyä varmaan jo satoja, mutta vasta nyt tehtiin teemasta video.

Jokaisen lihaa syövän tekisi hyvää joskus käsitellä ruuan tähden tapettua eläintä. Siinä elämän ja eläimen kunnioitus nousee ja ollaan hieman lähempänä elämän kiertokulkua ylipäätään.