Minuun kolahti hyvin ajatus, että ruuan maku on listalla vasta viidentenä. Niin se juuri on ja se ajatus omankin blogin taustalla on hieman tiedostamatta alusta alkaen ollut. Ne neljä ensimmäistä ovat muut aistimme eli näkö, kuulo, tunto ja haju. Lisätään vielä sitten listalle hyvä seura ja hyvä fiilis, niin ruvetaan olemaan lähellä täydellistä ruokanautintoa.
Viime elokuun lopulla olimme Inarijärvellä ja sieltä käsin teimme päivän ruuanhakuretken Jäämeren rannalle, Pykeijan kylään ja Varangin vuonolle. Palauttelen mieleen matkan aistimuksia.
Aurinkoisena alkusyksyn päivänä sai nauttia kirkkaasta ja kuulaasta päivästä valtameren rannalla (näkö, kuulo, haju). Kuva aallonmurtajalta Pykeijan kylän suuntaan.
Ensimmäiset ruokakalat on nyt saatu - muutamia seitejä (näkö, tunto, haju).
Laskuveden aikaan keräillään kalliossa kiinni olevia pieniä sinisimpukoita (näkö, haju, tunto).
Simpukat kasvata tiheinä kerroksina. Useimmaat ovat tosin liian pieniä kerättäväksi.
Kolmen ruokalajin aterian raaka-aineet ovat nyt kasassa Inarin Kettunieman kämpän ulkopöydällä: seitejä, makrilli, simpukoita ja Pykeijan kaupan pakkasesta hankittuja jättiravun koipia.
Aluksi paistellaan ravun koivet nopeasti kuivalla pannulla.
Tarjoillaan majoneesin ja limetin kera.
Simpukat on keitetty valkosipulilla maustetussa valkoviinitilkassa. Purkillinen tomaattimurskaa, reilusti persiljaa ja sopivasti suolaa.
Makrillifile paistettuna sitruunaperunan ja limetin kera.
Syöjistä ei tullut kuvia otettua, mutta hyvää oli ja raikasta valkoviiniä riitti.
